Viimeinen viikonloppu oli aikamoinen prässi, sisältäen opetusnäyttöjä, harjoitusasiakkaan ohjaamista, teoriakokeen, Spartanin kuntotestin sekä tekniikkanäyttökokeen. Jotta viimeinen koettelemus ei olisi liian helppo, mukana oli myös potkunyrkkeily- ja joogakokeilut sekä sunnuntain bootcamp-treeni Ruissalon rannassa.
Lauantai-aamuna herätessäni olin aivan todella jännittynyt. Odotin päivää jo innolla, mutta samalla vatsassa velloi sellainen pelonsekainen jännityksen tunne. Mitä jos mokaan? Entä jos kaikki menee pieleen ja en pääsekään läpi? Päätin kuitenkin ottaa epäilyksistä niskalenkin ja kääntää ajatteluni muotoon minä onnistun, se menee varmasti tosi hyvin.
Ensimmäisenä aamulla meillä oli opetusharjoituksia: Opetimme koulutuksessa harjoiteltuja tekniikoita toisillemme ohjaajan valvovan silmän alla. Nämä olivat oikein hyvää kertausta ja kaverilta sai hyvät viimeiset vinkit seuraavan päivän opetusnäyttöön. Harjoitusten jälkeen pääsimme lajikokeilujen pariin. Jooga oli itselleni jo tuttua, mutta potkunyrkkeily pääsi yllättämään! Vitsi miten kivaa! Ja aivan älyttömän hikistä puuhaa. Jälkeenpäin mietittynä en kertaakaan vilkaissut kelloa tuon tunnin aikana. Ehkä kouluttajamme olivatkin ovelia ja buukkasivat tuon lajikokeilun sinne lähinnä lievittämään meidän jännitystämme? Who knows.
Ruokatauon jälkeen alkoikin koko viikonlopun jännittävin osuus: Harjoitusasiakkaan ohjaaminen. TFW:lle ilmestyi joukko meille entuudestaan tuntemattomia treenaajia, kaiken kokoisia ja erilaisilla kuntoilutaustoilla. Sieltä valitsimme satunnaisesti yhden asiakkaan, jolle teimme alkuhaastattelun, liikkuvuuskartoituksen, tekniikkatsekkauksen ja vedimme lopputreenit asiakkaan toiveiden mukaan. Itselleni sattui aivan mielettömän ihana asiakas, joka oli ihan terästä! Kävimme läpi kyykyn ja maastavedon tekniikkaa, sekä teimme tehokkaan kuntopiiriharjoittelun treenin lopuksi. Asiakas oli tyytyväinen ja koko ohjauksesta jäi todella hyvä mieli!
Jännittävintä oli koko tapahtuman ennalta-arvaamattomuus. Tuntemattomat ihmiset, joiden odotuksia ei saanut tietää etukäteen. Treenikin siis suunniteltiin ohjauksen lomassa. Pientä paineensietokykytestiä siis!
Harjoitusasiakkaan jälkeen saimme palautteet, joiden jälkeen oli aika mennä kotiin lepäämään - ja tankkaamaan. Sunnuntai tulisi nimittäin olemaan niin fyysisesti kuin henkisestikin rankka päivä. Yritin syödä paljon illan aikana, mutta melko hektisen päivän jälkeen ruokahalu oli vähän kateissa. Banaania, puuroa ja riisikakkua vain nassuun, jotta seuraavan päivän suorituskyky olisi turvattu.
Sunnuntaimme alkoi teoriakokeella. Jostain syystä en osannut jännittää sitä ollenkaan, vaan fiilis oli varma ja luottavainen. Kokeessa oli oikein/väärin -väittämiä, erilaisia kysymyksiä anatomiasta sekä kuvia, joista piti korjata virheellinen tekniikka. Hyvin meni vaikka itse sanonkin!
Teoriatentin jälkeen pääsimme
Lyhyen tauon jälkeen siirryimme opetusnäytön pariin. Opetimme parin kanssa vuorotellen tekniikoita toisillemme, aina kahvakuulailusta päälläseisontaan ja maastavetoon. Kouluttajamme Antti kierteli joukossamme vahtien haukan lailla oikeaa tekniikkaa ja opetuksen tasoa. Opettamisen lisäksi meidän piti myös osoittaa oman tekniikkamme olevan kunnossa - luvassa oli siis vielä nostokoe!
Näytettävät tekniikat olivat kahden käden heiluri ja yhden käden heiluri kahvakuulalla, päälläseisonta ja käsilläseisonta. Kahvakuulaliikkeissä puristusvoima meinasi vähän pettää ja 1,5 minuutin kohdalla kuula pääsikin putoamaan maahan. Äkkiä vaan kuula takaisin käteen ja jatkamaan! Päälläseisonta ja käsilläseisonta olivat melko helppoja nakkeja, joten olin iloinen näiden osumisesta tekniikkakokeeseen.
Vaikka luulisi näinkin pitkän päivän olevan jo pulkassa, niin ehei, jatkoimme vielä matkaa Ruissalon rantaan. Siellä meitä odotti Antin vetämä taistelijoiden bootcamp -treeni. Treenissä muun muassa kannoimme, työnsimme ja vedimme kaveria, teimme varmaan miljoona punnerrusta, kyykkäsimme, juoksimme ja painimme. Treeni jatkui odotetusti myös meressä eli saimme Antin sanoin "spartalaisen kasteen".
Treeni oli rankkuudestaan huolimatta yksi koko koulutuksen parhaista - tai ehkä juuri siksi! Olo oli niin helpottunut kaikkien teoriaosuuksien ja käytännönkokeiden jälkeen, että tunsin itseni melkein voittamattomaksi. Oli mielettömän hienoa tehdä porukalla moinen suoritus. Me jaksoimme koko kevään, miksi emme siis jaksaisi vielä yhtä treeniä?
Bootcampin jälkeen meitä odotti lämmin sauna, grilliruoka ja rentoutuminen. Tässä kohtaa oli vielä vaikea ymmärtää, että tämä oli oikeasti tässä. Haikeus iski pintaan vasta ensimmäisten hyvästien kohdalla: Pienissä ryppäissä porukka alkoi valua kohti omia kotipaikkakuntiaan. Taisi siinä muutama kyynelkin vierähtää...
Olen valtavan kiitollinen tästä koulutuksesta ja meidän tiimistä, jonka parissa sain kevääni viettää. Heistä muodostui minulle yksi iso viikonloppuperhe! Me jatkamme nyt eri teillä, jokainen omanlaisenaan ammattilaisena. Lopulliset hyvästit nämä eivät kuitenkaan olleet, vaan tulemme tekemään yhteistyötä varmasti jatkossakin. Kiitos teille kaikille, olette <3
Kuten kuvistakin näkyy, hymyä ja naurua ei treenistämme puuttunut! :)
Nyt matka jatkuu siis valmistuneena toiminnallisen harjoittelun personal trainerina. Voin ehkä olla valmistunut, mutten koskaan valmis! Opiskelen ja kehityn jatkuvasti yhä paremmaksi ammattilaiseksi. Seuraava etappi on vielä mysteeri, jännittävää mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti