lauantai 21. marraskuuta 2015

Perjantai 20.11

Ajattelin raportoida teille nyt vähän erilaisen päivän kulkua... Mulla oli nimittäin eilen vapaapäivä! Tosin käytin senkin hyödyksi tekemällä kandityötä, mutta jäi siellä aikaa myös pelkälle olemiselle. Tästä tuli nyt melkoisen pitkä sepostus, mutta minkäs sille mahtaa että kirjoittaminen on niin kivaa. Lähdetäänpä katselemaan minkälaiselta se eilinen päivä näyttikään!

Herään aamulla suhteellisen pirteänä. Muistaakseni en herännyt yöllä kertaakaan, vaan sain nukuttua yöunet putkeen, jes! Vähän edellisen illan 4 ohjauksen työrupeama muistuttelee itsestään lihaskipujen muodossa. Myös edellisen päivän leuanvedot, ne muutamat, tuntuvat ihan kunnolla.
Kurkkaan kelloa. Miten se voikin aina olla 6.37 kun herään?

Keittiössä valkenee kuitenkin traaginen totuus. Kaurahiutaleet ovat loppu! Paistelen siis aamupalaksi munakasta samalla manaten vuoron perään koko maailmaa ja omaa lahopäisyyttäni. Munakkaastakin tulee epämääräinen kokkeli sellaisen kauniin ruokabloggaajien superomeletin sijaan. Möh. Mieli kuitenkin paranee heti kun saan ruokaa nassun eteen. Nälkä on jälleen melkoinen, lienee eilinen päivä mennyt vahingossa liian pienillä energioilla. Kasaan lautaselle lehtikaalimunakkaan lisäksi kurkkua, mandariinia ja persimonin. Avokado maistuu jostain syystä ihan pahalle ja saippualle, sen jätän syömättä. Nälkä ei kuitenkaan lähde vielä tälläkään setillä, joten syön aamiaisen jälkiruoaksi kaurajogurttia puolukoilla, psylliumkuidulla ja kanelilla. Kahvin kera tietysti.

Aamupalan jälkeen alan koota päivän kamppeita kasaan. Sullon treenivaatteet, opiskelukamat ja pikkueväät ensin yhteen laukkuun, josta siirrän ne kahteen erilliseen. Mulla on paha tapa tunkea laukut ääriään myöten täyteen! Yritän päästä siitä eroon.
Ulkona näyttää harmaalta. Päätän piristää päivää valitsemalla mahdollisimman räikeät sukat. Päivästä ei vaan voi tulla huono, kun sukat loistavat neon keltaisina!


Ulkona totean, että onpas kiva kun laitoin talvitakin. Kuopioon nimittäin saapui talvi ja lumi. Pyöräillen matka taittuu nopeasti. Kuuntelen lähestulkoon aina musiikkia samalla kun liikun paikasta toiseen. Soittolista koostuu vain ja ainoastaan mun lempparibiiseistä!
Käyn heittämässä ylimääräiset tavarat ainejärjestön huoneelle. Samalla täytän vesipullon ja keitän vettä mun teemukiin. Kiitän itseäni, että ostin tuollaisen ihanan KeepCupin sateenkaaren värisenä! Sen lisäksi että muki pitää hyvin lämpöä, on se ihan syötävän söpö. Teenä mulla oli tällä kertaa Clipperin mustaherukkateetä.

No niin, epic fail. Yritän kirjautua yliopiston koneelle ja mietin pitkään miksei kone muka hyväksy salasanaani. Virhe ei tosiaan löytynytkään salasanasta vaan käyttäjänimestä: Yritin vahingossa kirjautua sisään instagramtunnuksellani...
Tästä selvittyäni pääsin työn touhuun. Kandintyöni liittyy FODMAP-hiilihydraatteihin sekä niiden terveysvaikutuksiin. Pitkästä aikaa lukeminen tuntuu mielenkiintoiselta. Onhan se nyt siistiä että voin opiskella tämmöisiä juttuja! Tuntuu myös tosi kotoisalta olla taas yliopistolla. Ihanaa nähdä ihmisiä ja höpötellä siinä kirjoittelun lomassa.


Lounaalla vetelen melkoisen suuren annoksen salaattia alá Amica. Salaattipöytä oli itsessään melkoinen FODMAP-pommi. Luettuani juuri monta tuntia näiden hiilihydraattien prebioottisista vaikutuksista, päätän kuitenkin ottaa tietoisen riskin kaalien, sipulien, punajuurten ja herneiden kanssa. Jälkkärikahvien jälkeen palaan kirjoittelun vielä pariksi tunniksi.

Kahden maissa pienen pieni nälkä alkaa tuntua masussa. Käyn jälleen ainejärjestön huoneella nappaamassa pikkumukillisen kahvia, banskun ja pähkinöitä. Rupattelen vielä hetken muiden retikoiden kanssa ennen kuin siirryn ulkoilmaan - varsin hyytävään sellaiseen.
Tiedättekö sen tunteen kun lumisade oikein pistelee kasvoilla? Ja ei meinaa nähdä mitään kun silmiä on vaikea pitää auki? Pääsen kuitenkin suhteellisen kuivana salille asti, kiitos suurihuppuisen talvitakin.
Akateeminen vessaselfie.

Salilla olisi vuorossa jalkajumppaa. Sanan kirjaimellisessa merkityksessä jumppailua, sillä selkäkivun myötä lantion ja keskikropan hallinta on jälleen ihan jostain kuusesta. Opettelen siis uudelleen aktivoimaan oikeita lihaksia, keskityn tarkasti oikeaan tekniikkaan, teen tarvittaessa ilman painoja. Hyvin tekniikkapainotteista treeniä siis! Hiki tulee kuitenkin ja olen siitä ihan fiiliksissä. Vähän hassultahan se tuntuu tehdä yhden jalan prässiä 20 kilolla, mutta ego nurkkaan ja oppimaan! Otan treenin päätteeksi vielä kevyet rullaukset ja venytykset jumpatuille lihaksille. Loppuverryttely hoituu jälleen pyörän satulassa kosteassa räntäsateessa...

Ruokaongelma! Mitä ihmettä sitä söisi, kun kaapissa ei ole valmista ruokaa eikä oikeastaan mitään tee mieli? Aamun puurokriisin jäljiltä jäi hirveä puuronhimo. Päätän siis hyödyntää kaapin perukoilla lojuvat hirssihiutaleet. Iso annos hirssipuuroa riisiproteiinilla ja mustaherukoilla = toimii!


Illan tunnelma on vähintäänkin vapautunut: Vitsi, vapaa-aikaa, voin tehdä mitä vain! Lueskelen blogeja, käyn rauhassa suihkussa, kirjoittelen treenipäiväkirjaa ajan tasalle. Normaalit asiatkin ovat superihania kun ne saa tehdä ilman kiirettä. Puen päälle ihanan pehmeät vaatteet ja kompressiosukat. En siis ole jälleen mitenkään tyylillä pilattu... Pyyhällän vielä läheiseen kauppaan ostamaan niitä kaurahiutaleita sekä aineksia iltaruokaan. Kaupassa kiertelykin on yllättävän kivaa.
Kotona laitan kasvissosekeiton porisemaan. Juureksia pilkkoessani hölisen kämppikseni kanssa. Pilkkominenkin on yllättävän kivaa. Tänään taitaa olla sellainen yllättävän kiva päivä kaikessa tavallisuudessaan.
Keitosta tuleekin tosi hyvää ja lämmittävää. Juuri sellaista kuin kaipasinkin keskelle harmaata iltaa! Ihastelen syödessäni keittiön pöydällä lepäävää kukka-asetelmaa. Ovat ne vaan kauniita hieman rupsahtaneinakin. Keitto lisukkeineen ei ihan riitä viemään nälkää pois. Jälkiruoaksi nappaankin siis vielä mandariinin ja persimonin. Päivän aikana tuli nautittua melkoisen iso kuorma fodmappeja, mikä alkoikin iltaa kohden näkyä ja tuntua vatsassa. Sellainen söpö pieni turvotus ja vatsakipu...

Teemme vielä yhteisen kehonhuoltohetken venytellen ja rullaillen. Loppua kohden se taitaa kuitenkin kääntyä juttelun puolelle. Kehon ja mielen huoltoa siis samassa paketissa! Kokonaisvaltaisesti rentoutuneena onkin sitten hyvä kellahtaa unille. 

Sellainen oli minun perjantaini, ei huono ollenkaan! Latasi kyllä akkuja ihan huolella, taas jaksaa tulevat kiireet. Oli hirveän ihanaa ehtiä myös jutella ihmisten kanssa kunnolla <3
Olen tässä juuri valmistautumassa työpäivään, olisi pari tuntia tanko-ohjausta edessä. Sama setti huomenna + päälle vielä yksi palauttava ilmajooga. Työpäivät ovat kuitenkin aika lyhyitä, muutaman tunnin mittaisia. Ensi viikolla jatkuu jälleen kiireisempi tahti vielä hetkisen aikaa. Jotenkin koko syksy on kulunut tosi nopeasti, enää kuukausi joululomaan!
Hei, mites teidän viikonloppu? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti